TULI JA MENI

 Kevät tuli ja lumi suli… Tosin vappuna sitä sitten lisää tuli. Heh heh!

Vappupäivänä onneksi hieman saatiin maistaa kevättä auringon muodossa. Koiruuksia ei onneksi kylmä sää haittaa. Vappupäivänä olikin hyvä sulatella edellisenä päivänä syötyjä nakkeja. Nakkivahdit olivatkin taasen vappuna hommissa. Ne ei kyllä jätä rauhaan, ennen kuin viimeinenkin nakki on syöty. Ihana nakkien täyttämä tuoksu asunnossa saa nimittäin nämä koiruudet aivan sekaisin. Ja saivathan ne sitten omat osuutensa. Suolaisia herkkuja, eikä niitä pidä paljon syötellä. Mutta joku kumma niissä on, kun ovat olleet kaikkien koirien herkkuja. Nakkien avulla nimittäin meidän koirat on saanut tekemään lähes mitä vain. Makupaloilla koulutus on ainakin meillä toiminut tosi hyvin. Tai mitä nyt ollaan kouluteltu, lähinnä perustapoja. Paikalla oloa, luokse tuloa, yleensä kulkemista jne.…

KOVU TERDELLÄ

Tuplasti koiria, tuplasti nakkeja. Aina annettava makupalat yhtä aikaa ja molemmille. Tällä saa estettyä pahimpia kiistoja ruuasta. Puruluista tulee kiistoja väistämättä. Se on kumma juttu, kuin antaa luut. Elsa ei aloitakaan syömistä. Kun taas Kovu ahnaasti jäystää luuta. Sitten, kun luu on tarpeeksi pehmeä, niin Elsa törkeesti ottaa luun Kovulta. Turha lienee kertoa kumpi on meillä pomo koirista. Akkavalta tälläkin saralla. Mutta harvemmin kiista luista on tappeluun asti mennyt. Sitten jos tappeluksi asti menee, niin otetaan luut vähäksi aikaa pois. Nyt pidetään taukoa luista ja nakeista. Kovulla nimittäin meni maha löysäksi ja on nyt parina päivänä vähän ripuloinut. Ja nyt on sitten hyvä aika valmistautua kesään ja tulevaan grillausaikaan…

ELSA PIHALLA

Sitten sitä taas voi kuolailla grillin vieressä, jos vaikka jotain irtoisi. Tuplasti koiruuksia, tuplasti kuolaa. Iiihanaa!!!!!!!!

ARVATKAAPA, KUMPI ON KUMPI?

Kumpi on kumpi?

Toinen koiristamme on ihan puhdasrotuinen Saksanpaimenkoira. Ja toinen on rottweilersaksanpaimenkoiramix. Mutta kumpi on kumpi? Yleensä arvaajat arvaavat väärin. Elsa on sakemanni. Ja Kovu on se mix. Sekarotuinen, tai rotukoira. Itselleni se on täysin sama. Kaikki ne ovat aivan yhtä rakkaita.

Kolmen Bullmastiffin jälkeen meille vaan tuli mieleen hommata sakemanni. Ja sitten seuraavaksi mix. Kaikista meidän koirista on tullut kaverukset keskenään. Aina uuden pennun tulo on kumminkin aluksi jännittänyt. Ja kun Kovu saapui Elsan seuraksi, niin suoraan sanoen aluksi hirvitti. Elsa teki kyllä talon säännöt selviksi ensi hetkestä lähtien. Vielä tänä päivänäkin komentaa Kovua samalla tavalla. Kovu ei vaan kauheasti välitä, ainakin jos sattuu olemaan, sillä päällä.

Mutta kun taloon tulee toinen koira, niin ensimmäinen koira kouluttaa pentua. Ja pentuhan oppii myös matkimalla. Siksi olen kutsunut meidän koirien hankintaa ”positiiviseksi kierteeksi”. Tavat siirtyvät todella hienosti seuraavalle sukupolvelle. Saas nähdä kuinka kauan meillä tämä kierre jatkuu???

AINA EI VAAN JAKSA….

Niin kuin me ihmiset, niin koiratkin ovat yksilöitä. Ja jokainen päivä on jokaisella erilainen. Ihan oikeesti! Mielialat ja energiatasot vaihtelevat päivittäin. Joskus sattuu päiviä kahdenkin koiran taloudessa, että ei vaan jaksa. Ja tämä onkin sitten mystistä. Sitä ei vaan tiedä etukäteen. Vaikka oltaisiin edellisenä päivänä riehuttu ja leikitty jne. Niin ei voi vannoa, etteikö olisi energiaa pienen kylän verran. Toisaalta välillä, vaikka ei oltaisikaan riehuttu, niin joskus ei vaan jaksa. Sen olen huomannut, että kun ovat päivän kaksistaan ovat väsyneitä. Mielellään siis nukkuvat silloin, kun joku on kotona. Torstaina ei Kovua huvittanut ihan kauheesti leikkiä, vaan halusi ottaa rennosti…nauttia hyvästä ilmasta.

Kovu ei jaksa

Kovu on muutenkin enemmän tutkijaluonne. Toki eipä ihme, kun on uros. Näin keväisin haistelee narttujen ”tuoksuja” selvästi enemmän.  Ainakin osaa pyytää ulos, vaikkei varsinasta hätää olisikaan. Kun Kovu pyytää, niin silloin mennään. Sen se osaa tehdä selväksi. Nousee nimittäin sohvan selkänojalla ja tuijottaa. Ja kun pääsee ulos, niin sitten haistellaan. Niin ihania narttujen tuoksuja.

Elsan omat leikit

Elsalla on ihan omat leikit. Eikä varmasti ei ole koskaan liian väsynyt leikkiin pallon kanssa. Keskenään ne leikkivät lähinnä silloin, kuin ei ole muutakaan tekemistä. Luojan kiitos, ettei kovin usein sisällä enää.  Yleensä näin tapahtuu metsä/peltolenkin jälkeen mökillä. Silloin juoksevat itsensä täysin uuvuksiin. Ilmeisesti kävelylenkki toimii hyvänä lämmittelynä. Paini ja toistensa takaa-ajaminen ovat näiden kavereiden yhteiset lempileikit.

Vaikka koiruuksia onkin tuplasti, niin ulos on aika ajoin päästävä kahdestaan jommankumman ihmisystävän kanssa. Silloin selkeesti on ”laatuaikaa". Ja näyttävät tästä myös nauttivan. Eli, vaikka ovatkin tiiviisti kavereita, niin välistä on saatava olla myös ilman koirakaveria. Tuplasti koiruuksia tarkoittaa siis aika ajoin myös tuplasti kävelylenkkejä. Mutta tuplasti myös hyvää seuraa.

KOIRIEN HARRASTUKSET MEILLÄ

Jätkä(Kovu) kun ei löytänyt enää lunta, niin vanhat lehdet kelpasivat maassa pyörimiseen. Tsiisus sentään! Lumessa tää on ihan jees, mutta mutta…. No, sitten vähän putsattiin turkkia. Meillä ei käytetä turkin pesuun mitään vahvaa rasvanpoistoshampoota. Pelkkä vesi saa riittää. Ehkä laimeaa saippuavettä korkeintaan ja harvoin. Haluamme säilyttää koiran turkissa niiden oman luontaisen rasvaisuuden. Puhdistuukin muuten paremmin. Kop Kop (koputan nyt puuta), mutta iho ongelmia meillä ei ole ollut, kuin ihan ensimmäisellä koiralla. Ja sen turkkia erehdyttiin hieromaan, jos jonkinlaista ihonhoitotuotetta, valitettavasti… Heti jos koiran iho kuivuu liiallisen pesun myötä, niin epäillään allergioita?? Siis, meillä ei pestä liikaa. Joo… Ja eivät haise...Tuoksuvat korkeintaan. Tälläkin kertaa lika läksi ihan märällä rätillä.

ÄIJÄ

Nimitin Kovua äsken jätkäksi, ja se onkin yksi monista lempinimistä, joita käytän. Muita lempinimiä on: Erkki, Urvelo, Urpo, Ervasti jne. Elsan lempinimiä on Elsa, Eltsukka ja Elmeri. Lempinimiä käytän jutellessani muille koiristani, en siis käske tai kutsu niitä lempinimillä. Koirien nimet ovat monesti varsin hauskoja. Äskettäin näin televisiosta ohjelman, jossa miehellä oli koira, jonka nimi oli Äijä. Siinä sitten kaks Äijää oli kalareissulla. Toinen äijä heitti uistinta ja toinen Äijä kalusi luuta. Ihan hauskat Äijät oli. Meillä koirien nimet on vedetty ihan arvalla. Ainoastaan Kovu oli jo nimetty jo ennen meille tuloa. Ja sitä ei haluttu muuttaa. Kovu tulee muuten leijonakuningas elokuvasta. Koiriemme muut nimet on valittu suoraan kirjahyllystä. Otetaan sattumanvaraisesti jokin kirja ja ensimmäinen nimi mikä sivuilta löytyy, on valinta. Aika hyvä systeemi vai? Meillä on toiminut. Ja aika hyvät nimetkin on löytynyt: Bruno, Sissi, Leevi, Elsa ja nyt Kovu. 

Pystypaini

KOIRIEN PYSTYPAINI

Koirien pystypaini on mitä parhainta nuorelle koiralle. Vanhemmalle ei ehkä ihan niin hyvää? Toisaalta johonkin se energia on laitettava. Lihakset kyllä saavat töitä ja onpa ne nivelet ja jänteetkin tehty käytettäviksi. Tätä ”vääntöä” ym. juoksua, niin kohta taas on takit tyhjät molemmilla. Frisbeetä ei Elsalle enää heitetä, eikä paljon mitään muutakaan. Vaikka toinen niiiiin… haluis. Elsan eturistiside on kerran leikattu, kun oli jo melkein kokonaan poikki. Hyvin koira toipui melkein entiselleen. Mutta nyt jatkossa yritetään välttää turhaa ylöspäin hyppimistä. Vaikka Elsalle ei juuri mitään heitellä noutamisen toivossa, niin aina se vaan jaksaa hakea näitä keppejä ja tikkuja. Hyvä, että molemmilla koirilla on omat harrastuksensa.

SOHVAT KOIRILLE

Kaikki meidän koirat ovat olleet ”sohvaperunoita”. Varmaan ottaneet mallia isäntäväeltään😊. Meillä sohva on koiranpesä. Ja hyvä niin. Kesäaikaan siirtyminen ei vaikuta aamunisiin mitenkään. Aina me ollaan pyritty aikaiseen nousuun, mutta ei noita ihan kauheesti aamut hotsita. Välittömästi aamulenkin jälkeen menevät nimittäin jatkamaan uniaan. Keräävät voimia päivälenkkiin. Ja sen innon sit kyllä huomaa, kun ollaan lähdössä ulos, tai mökille ulkoilemaan. Me käydään koiria ulkoiluttamassa mökillä 2-4 kertaa viikossa. Sikäli hyvä asia, kun on ajo matkaa vain noin 20 minuuttia. Ja tuplakoiruudet pääsevät juoksentelemaan vapaasti. Yksi isompi päivälenkki ja pari lyhyempää on meidän tahti. Näillä lenkeillä saa energiat purettua niin tehokkaasti, että unet maistuvat. Ottaisikohan joku sohvafirma nää meidän koirat koemakaajiksi? Koirille oman sohvamalliston voisivat ainakin suunnitella. Ruostumattomasta teräksestä ja päällysteet helposti puhdistettavasta materiaalista vinvink.

Elsa sohvalla

Kovu sohvalla

LISÄÄ TUOTTEITA KOIRILLE

Lemmikkibisnes on jo muutenkin mennyt aivan älyttömyyksiin asti. Tarvitaanko koirille vaatteet joka säälle? Mutta kengät tarvittiin! Jostain syystä meidän Elsa nyhti takajaloistaan karvat irti talvella. No kylmähän siitä tuli. Pitipä käydä hankkimassa tossut jalkoihin. Oli muuten älyttömän hyvät, kun vain oppi kävelemään niillä(videolla). No nyt ei enää tossuja tarvita ja karvatkin on jo kasvanut takaisin. Joten ei huolta. Nyt nää meidän sohvasurffajat pikkuhiljaa herätellään ja lähdetään hieman maistamaan kevyttä kevättuulta. Toivottavasti ei lennä tukka päästä. Ja kova tuuli käy meidän koirien korviin. Joten voi hyvinkin olla, ettei tänään ulkoilla pitkästi. Näillä mennään…

   


HYVIN KULKEE…