ARVATKAAPA, KUMPI ON KUMPI?

Kumpi on kumpi?

Toinen koiristamme on ihan puhdasrotuinen Saksanpaimenkoira. Ja toinen on rottweilersaksanpaimenkoiramix. Mutta kumpi on kumpi? Yleensä arvaajat arvaavat väärin. Elsa on sakemanni. Ja Kovu on se mix. Sekarotuinen, tai rotukoira. Itselleni se on täysin sama. Kaikki ne ovat aivan yhtä rakkaita.

Kolmen Bullmastiffin jälkeen meille vaan tuli mieleen hommata sakemanni. Ja sitten seuraavaksi mix. Kaikista meidän koirista on tullut kaverukset keskenään. Aina uuden pennun tulo on kumminkin aluksi jännittänyt. Ja kun Kovu saapui Elsan seuraksi, niin suoraan sanoen aluksi hirvitti. Elsa teki kyllä talon säännöt selviksi ensi hetkestä lähtien. Vielä tänä päivänäkin komentaa Kovua samalla tavalla. Kovu ei vaan kauheasti välitä, ainakin jos sattuu olemaan, sillä päällä.

Mutta kun taloon tulee toinen koira, niin ensimmäinen koira kouluttaa pentua. Ja pentuhan oppii myös matkimalla. Siksi olen kutsunut meidän koirien hankintaa ”positiiviseksi kierteeksi”. Tavat siirtyvät todella hienosti seuraavalle sukupolvelle. Saas nähdä kuinka kauan meillä tämä kierre jatkuu???

AINA EI VAAN JAKSA….

Niin kuin me ihmiset, niin koiratkin ovat yksilöitä. Ja jokainen päivä on jokaisella erilainen. Ihan oikeesti! Mielialat ja energiatasot vaihtelevat päivittäin. Joskus sattuu päiviä kahdenkin koiran taloudessa, että ei vaan jaksa. Ja tämä onkin sitten mystistä. Sitä ei vaan tiedä etukäteen. Vaikka oltaisiin edellisenä päivänä riehuttu ja leikitty jne. Niin ei voi vannoa, etteikö olisi energiaa pienen kylän verran. Toisaalta välillä, vaikka ei oltaisikaan riehuttu, niin joskus ei vaan jaksa. Sen olen huomannut, että kun ovat päivän kaksistaan ovat väsyneitä. Mielellään siis nukkuvat silloin, kun joku on kotona. Torstaina ei Kovua huvittanut ihan kauheesti leikkiä, vaan halusi ottaa rennosti…nauttia hyvästä ilmasta.

Kovu ei jaksa

Kovu on muutenkin enemmän tutkijaluonne. Toki eipä ihme, kun on uros. Näin keväisin haistelee narttujen ”tuoksuja” selvästi enemmän.  Ainakin osaa pyytää ulos, vaikkei varsinasta hätää olisikaan. Kun Kovu pyytää, niin silloin mennään. Sen se osaa tehdä selväksi. Nousee nimittäin sohvan selkänojalla ja tuijottaa. Ja kun pääsee ulos, niin sitten haistellaan. Niin ihania narttujen tuoksuja.

Elsan omat leikit

Elsalla on ihan omat leikit. Eikä varmasti ei ole koskaan liian väsynyt leikkiin pallon kanssa. Keskenään ne leikkivät lähinnä silloin, kuin ei ole muutakaan tekemistä. Luojan kiitos, ettei kovin usein sisällä enää.  Yleensä näin tapahtuu metsä/peltolenkin jälkeen mökillä. Silloin juoksevat itsensä täysin uuvuksiin. Ilmeisesti kävelylenkki toimii hyvänä lämmittelynä. Paini ja toistensa takaa-ajaminen ovat näiden kavereiden yhteiset lempileikit.

Vaikka koiruuksia onkin tuplasti, niin ulos on aika ajoin päästävä kahdestaan jommankumman ihmisystävän kanssa. Silloin selkeesti on ”laatuaikaa". Ja näyttävät tästä myös nauttivan. Eli, vaikka ovatkin tiiviisti kavereita, niin välistä on saatava olla myös ilman koirakaveria. Tuplasti koiruuksia tarkoittaa siis aika ajoin myös tuplasti kävelylenkkejä. Mutta tuplasti myös hyvää seuraa.